Älykäs kaupunki luo toivoa tulevaisuuteen

Älykäs kaupunki luo toivoa tulevaisuuteen

Kaupungistuminen nopeutuu hetki hetkeltä. Ensimmäisen kerran ihmiskunnan historiassa vuonna 2008 on ohitettu väestön sijoittumisen osalta maaginen raja, jossa yli puolet maailman väestöstä asui kaupungeiksi luokitelluissa asutuskeskittymissä.

Kaupungistumisen huimaa vauhtia on alettu konkretisoida 2010-luvulla. On arvioitu, että joka vuosi syntyy kahdeksan uutta New Yorkin kokoista eli noin kahdeksan ja puolen miljoonan asukkaan kaupunkia kuin tyhjästä. YK:n väestörahaston ennusteiden mukaan 2000-luvun alussa arvioitiin, että vuoteen 2030 mennessä kehittyvien maiden kaupungit kolminkertaistavat maa-alansa. Aasiassa kaupungistuminen on kaikkein nopeinta, mutta se ei ole vieras käsite meillä Suomessakaan: ihmiset muuttavat pienemmiltä paikkakunnilta kaupunkeihin, lähinnä pääkaupunkiseudulle.

Kasvu tuo valtavia paineita kaupungin infrastruktuurille. Älykäs kaupunki -malli on yksi mahdollisuus hallita kaupungistumisen kehitystä. Suomen tulevaisuus -sarjassa otetaan selvää, miten suomalaiset tekniset innovaatiot voivat edistää älykkään kaupungin rakentamista. Innovaatioiden olisi tarkoitus tukea kaupungistumisen kestävää kehitystä, jotta se olisi sekä resurssien puolesta että taloudellisesti kannattavaa toteuttaa. Älykkäässä kaupungissa uusien alueiden rakennus-, energia- ja liikenneratkaisut suunnitellaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Energiaratkaisuissa pyritään suosimaan uusiutuvia ratkaisuja, jolloin pelkän energiasäästön sijaan mahdollistetaan jopa oma energiantuotanto.

Vuonna 2014 YK:n väestörahaston raportin mukaan kaupungistuminen hallittuna kehityksenä voidaan nähdä positiivisena tulevaisuuden kannalta, koska yli puolet kaupunkien asukkaista on nuoria. Jos heille pystytään luomaan edellytykset kouluttautua ja työllistyä, voivat mahdollisuudet tulevaisuuden kaupungeissa päihittää hallitsemattoman kasvun tuomat uhat.

Teollistuneissa maissa monet älykkään kaupungin ratkaisut ja keksinnöt ovat jo helpottamassa ihmisten arkea. Monet käytössä olevista ratkaisuista soveltuvat myös voimakkaasti kasvavien ja kehittyvien kaupunkien käyttöön. Muutokset pysyvät hallittuina, jos kaupunkilaiset omaksuvat älykäs kaupunki -mallin ja hyväksyvät sen osaksi elämäänsä. Miimu Airaksisen mukaan älykkään kaupungin kehityksen sosiaalinen hyväksyttävyys on yhtä tärkeää kuin sen mahdollistavien teknisten ratkaisujen toimivuus. Airaksinen on VTT:n tutkijaprofessori ja toimii toisena vetäjänä Smart Cities -työryhmässä, jonka on perustanut kansainvälinen rakennusalan tutkimusjärjestö CIB.  Tulevaisuuden älykkäiden kaupunkien syntyminen on ennen kaikkea kiinni itse kaupunkilaisista: heidän uskosta omaan asuinympäristöön ja sen mahdollisuuksiin.

Suomen tulevaisuus -tiedesarjan jakso Älykäs kaupunki MTV3-kanavalla sunnuntaina 29.5.2016.