Jopa 40 % Suomen kaukolämmöstä voisi tulla maan uumenista

Jopa 40 % Suomen kaukolämmöstä voisi tulla maan uumenista

Otaniemessä tapahtuu jännittäviä. Hiljattain loppuneet ST1:n koeporaukset ovat tuottaneet asiantuntijoiden analysoitavaksi kahden kilometrin porausreiän ja kairasydämiä koko matkalta. Luotausten, ultraäänikuvausten ja analyysien jälkeen edetään varsinaisen reiän poraukseen noin 7 kilometrin syvyyteen. Tavoitteena on Suomen ensimmäinen geotermistä energiaa hyödyntävä lämpölaitos. Pilottiprojektissa on tarkoitus hyödyntää olemassa olevaa Fortumin lämpölaitosta ja yhtiö on myös luvannut ostaa tuotetun energian. Onnistuessaan laitos voi tuottaa päästöttömästi jopa 10 % koko Espoon kaukolämpötarpeesta.

Näillä porauksilla kartoitettava geoterminen energia ei ole peräisin maapallon sulasta ytimestä, eikä se ole sama asia kuin maalämpö. Se on maapallon uloimpien kerrosten kiviainekseen vuosimiljardien aikana varastoitunutta lämpöenergiaa, joka on syntynyt ja jota syntyy edelleen alkuaineiden puoliintuessa. Pientaloista tutut maalämpöpumput hyödyntävät puolestaan maan pintakerroksiin imeytynyttä auringon energiaa, vaikka nekin lasketaan tilastoissa usein geotermiseksi energiaksi.

Geotermisellä energialla on maailmanlaajuisesti valtava potentiaali. Aiemmin on uskottu, että sitä voidaan hyödyntää tehokkaasti vain mannerlaattojen yhtymäkohdissa ja että suomalainen peruskallio on kylmää. Poraustekniikan kehittyessä, kustannusten laskiessa ja ilmastonmuutoksen kiihtyessä geotermisen energian hyödyntämisestä on tullut kiinnostava vaihtoehto myös Suomen oloissa. IEA:n arvioiden mukaan vuonna 2050 geotermisellä energialla voitaisiin tuottaa maailmanlaajuisesti 1600 TWh energiaa. Suurin potentiaali tähän on Euroopassa, Kiinassa ja Pohjois-Amerikassa. Toiveikkaiden arvioiden mukaan Suomessa olisi mahdollista saada 40 % kaukolämmöstä maan uumenista, puhtaasti ja pitkällä tähtäimellä myös hyvin edullisesti.

Kävimme kesällä Otaniemessä kuvaamassa koeporausten viimeisiä vaiheita. Alla ote ST1:n tuotantojohtaja Tero Saarnon haastattelusta, jossa hän tiivistää hyvin geotermisen lämpölaitoksen toimintaperiaatteen.