Kuinka Suomen Manchesterista tuli teollisen automaation piilaakso

Kuinka Suomen Manchesterista tuli teollisen automaation piilaakso

Teollisuutemme kehdossa, Tampereella, ollaan selviytymässä yllättävällä tavalla rakennemuutoksesta. Tämän kevään aikana olen käynyt tutustumassa siellä kahteen teollisuudenalaan, joissa raskaan teollisuuden työ on vaihtunut tuhansien insinöörien aivotyöksi, jolla on kysyntää kaikkialla maailmassa.

Pääkuvan kuvateksti: Damatic Classic. Vuonna 1979 Valmet lanseerasi kansainvälisten teknologiajättien hämmästykseksi maailman ensimmäisten joukossa mikroprosessoreilla toimivan tehtaan ohjausjärjestelmän.

Automaatiota, muunneltua todellisuutta ja sähköllä kulkevia kaivoskoneita

Moni ei tule ajatelleeksi, että Suomen suurimpiin softataloihin kuuluukin Valmet; entisen lentokonetehtaan alueella työskentelee nyt reilu tuhat it-insinööriä, ratkaisemassa teollisen ohjauksen ja internetin haasteita.

Tampereen teollinen historia saa kiittää osittain myös Vilkkalan Haverin kaivosta, jonka ansiosta Venäjän keisarikunta päätti 1820-luvulla perustaa teollisen keskuksen Tammerkosken varrelle. Kovan kallion hakkaamisesta on tultu pitkälle – maailman kaivosteknologian hienoimmat koneet ja automaatiojärjestelmät suunnitellaan ja kootaan nyt Tampereella.

Tampereelle on historian saatossa syntynyt muun muassa teknillisen korkeakoulun ja teollisuuden välisen yhteistyön ansiosta merkittävä aivopääoma. Tampellan ja Tamrockin kaivoskoneosaaminen jatkuu tänä päivänä Sandvikin tuotekehitysyksikössä. Ainutlaatuisessa koekaivosympäristössä tehdään kaivosmaailman vallankumousta. Raskaat dieselkoneet ovat siellä vaihtuneet sähkömoottoreiksi, ensimmäisenä maailmassa. Sandvik on suomalaisinsinöörien johdolla luonut esimerkiksi akuilla toimivan kaivoskuormaajan, joka jaksaa puskea ja nostaa 7 tonnin kivikuormaa.

Nämä uuden ajan kaivoskoneet ovat hyötysuhteeltaan tehokkaampia ja säästävät jopa 70 % kaivosten ilmastointitarpeista. Tämä on merkittävää, sillä dieselmoottorien puskemat saasteet ovat maan alla hengenvaarallisia ja kalliita, jopa puolet kaivostoiminnan energiasta kuluu juuri ilmanvaihtoon.

Kuvateksti: Suomen tulevaisuus -sarjan juontaja, akatemiaprofessori Howy Jacobs, pääsi Sandivikin koekaivoksessa ajamaan sähköllä kulkevaa 27 tonnia painavaa kaivosporakonetta.

Lentokoneiden mittareista tehdasprosessien virtuaaliseen etäohjaukseen

Juuri ennen toisen maailman sodan syttymistä Suomen valtio perusti Tampereelle lentokonetehtaan puolustusvoimien tarpeita palvelemaan. Tehtaan instrumenttiosastoa johti nuori insinööri Erkki Laurila, joka tuotti sodan aikaan puolustusvoimille toinen toistaan ihmeellisempiä keksintöjä ja ratkaisuja. Juuri Erkki Laurila ryhmineen sai sotasaaliina tehtaalle päätyneistä mittareista oppitunnin suurvaltojen uusimman teknologian saloihin ja kimmokkeen teollisten ohjausjärjestelmien luomiseen. Myöhemmin samalla osastolla kehitettiin maailman ensimmäinen toimilohkoon perustuva teollisten prosessien ohjausjärjestelmä, johon perustuvia järjestelmiä Suomesta viedään tänäkin päivänä Valmetin toimesta kaikkialle maailmaan, lukuisille eri toimialoille.Uusimpana aluevaltauksena Valmetilla on kehitetty muunneltuun todellisuuteen ja virtuaalitodellisuuteen perustuvia tehtaan ohjausjärjestelmiä. Pelimaalimasta tuttujen välineiden avulla tehtaita voidaan huoltaa ja säätää tuhansien kilometrien päässä kohteesta.

Kuvateksti: Valmetin insinööri Mika Karaila esittelee kuinka muunneltua todellisuutta voidaan hyödyntää tehtaan prosessien hallinnassa.

Vievätkö robotit työpaikat?

Ainakin Tampereella robotit tuovat työpaikkoja. Teollisen automaation takana on valtava määrä ihmisiä jotka jatkuvalla syötteellä koodaavat, kehittävät ja parantavat prosesseja. Automaation avulla voidaan teollisuudessa vähentää  raaka-aineen ja energian kulutusta, mikä on kestävää sekä taloudellisesti että ympäristönäkökulmasta.

Kaivosteollisuus muuttuu huimalla vauhdilla automatisoitujen prosessien ansiosta. Epäinhimillisissä kaivosolosuhteissa työstävät ihmisten sijaan nyt taukomatta kuormaajat ja puskurit, teollisten ohjausjärjestelmien ansiosta täysin autonomisesti.

Tampere mittavine aivopääomineen on erinomainen esimerkki siitä, miten rakennemuutos selätetään teollista historiaa hyödyntäen. Manglaus* on vaihtunut koodaukseen ja siitä hyötyy koko Suomi.

Kuvateksti: Mangalausta Tamepellassa – Manglaus on viime vuosisadan ehkä meluisin työtehtävä. Lieriönmuotoisia kattiloita niitattiin käsittämättömän kovaäänisessä ympäristössä, koodaaminen ei ole kovin meluisaa.

 

Nina Pulkkis
Kirjoittaja ja dokumenttiohjaaja, PARAD
www.parad.fi 

Kirjoittajasta: Nina Pulkkis on pitkään Suomessa toiminut dokumenttielokuvien tuottaja ja ohjaaja. Hän toimii mm. Suomen tulevaisuus-sarjan ohjaajana ja on ohjannut lukuisia elinkeinoelämä-, historia- ja kulttuuripainoitteisia dokumenttiohjelmia. Ninan ohjaama ”Insinöörien ihme – Valmetin tarina” nähdään sunnuntaina 7.5 klo 14.30 MTV3-kanavalla. Suomen tulevaisuus-sarjan seuraava jakso ”Sähköinen liikenne” esitetään maikkarilla syyskuussa 2017.