Perustutkimuksesta miljardibisneksiin ja maailman pelastamiseen

Perustutkimuksesta miljardibisneksiin ja maailman pelastamiseen

Tapasimme Howy Jacobsin kanssa elokuussa tutkimusjohtaja Jukka Westermarckin Turun biotekniikan keskuksessa. Westermarck puhuu hyvin niin syöpätutkimuksestaan kuin yleisesti tieteestäkin. Haastattelu oli varmasti yksi sarjan mielenkiintoisimmista (haastattelu myös katsottavissa täältä). Suomen syöpäsäätiön tutkimusprofessorinakin toimiva Westermarck teki vuonna 2007 tutkimusryhmänsä kanssa merkittävän tieteellisen löydön. Kyse on proteiini CIP2A:sta, jonka toiminnan ymmärtäminen saattaa olla merkittävä askel uudenlaisen syöpälääkkeen kehittämiselle. Ongelma on se, että löydöksen jälkeen Suomessa ei ole ollut tahoa, joka kehittäisi siitä lääkeaihion, johon puolestaan lääkeyritykset voisivat tarttua. Perustutkimuksen ja soveltavien ratkaisujen välissä on kuilu. Kuilu on syvä etenkin lääketieteen kohdalla.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi Westermarck on peräänkuuluttanut Suomeen omaa lääkekehityskeskusta jo monta vuotta. Keskus voisi olla taho, joka kuroo umpeen kuilun perustutkimuksen ja lääketeollisuuden välillä. Kansantalouden kannalta on surullista, että jätämme tämän tehtävän muille. Yhden onnistuneen lääkevalmisteeseen johtaneen lääkekehityksen tuotto voi olla jopa miljardeja. Vaikka vain yksi kymmenestä kehitystyöstä onnistuisi, on riski ottamisen arvoinen. Turun yliopisto ja Jukka Westermarck ovat yhdessä lukuisten turkulaisten tahojen kanssa asettaneet tavoitteekseen lääkekehityskeskuksen saamisen Suomeen. Tähän on rohkaissut muun muassa kilpailijamaiden hyvät kokemukset lääkkeiden kehitystyöhön erikoistuneista keskuksista liiketoiminnan mahdollistajina. Monen vuoden etsinnän jälkeen, proteiini CIP2A:n jatkotutkimusta lähdetään nyt tekemään yhteistyössä belgialaisen lääkekehityskeskuksen kanssa.

helariutta2 howy

Rikkaruohosta ilmastonmuutoksen torjumiseen

Toisenlaisen tärkeän esimerkin perustutkimuksesta saimme elokuun lopulla, kun kävimme haastattelemassa Yrjö Helariuttaa Viikin Biomedikumissa. Cambridgessa ja Helsingissä professuuria pitävä Helariutta selvittää tutkimusryhmänsä kanssa kasvien puuaineksen kehitystä lituruoholla ja koivulla. Helariutan ryhmä on ollut muun muassa mukana selvittämässä koivun genomia.

Ymmärtääkseen puiden solubiologiaa tutkijoiden on käytettävä mallina organismia, joka on nopeakasvuisempi, mutta geeneiltään riittävän läheinen tutkittavalle lajille. Tunnetuin tieteen malliorganismi on banaanikärpänen (Drosophila melanogaster). Kasvibiologian ”banaanikärpänen” on Lituruoho (Arabidopsis thaliana), jonka geenikartta on selvitetty jo 15 vuotta sitten. Sen avulla tutkijat ympäri maailman ovat saaneet valtavan määrän tietoa kasvien genetiikasta.

Lituruohon nopeakasvuisuus mahdollistaa muun muassa geenimutaatioiden seuraamisen usean sukupolven ajan. Lituruoholla saadaan seuraava sukupolvi vain kahdessa kuukaudessa, kun puilla samaan menee kymmeniä vuosia. Malliorganismien avulla virheitä ja mutaatioita voidaan eristää, seurata ja lopulta niiden avulla ymmärtää, miten tietyt kasvin toiminnot ohjautuvat. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, mitkä geenit ohjaavat oksien syntymistä. Tämän tyyppisen perusasian ymmärtämiseen voi mennä vuosia tai jopa vuosikymmeniä.

Ymmärtämällä perustavanlaatuisia mekanismeja olemme askelen lähempänä ratkaisuja. Tulevaisuudessa kasveja valjastetaan todennäköisesti yhä enemmän maailmanpelastustehtäviin. Siirto- ja muuntogeeneillä voimme sopeuttaa niitä esimerkiksi äärimmäiseen kuivuuteen ehkäisemään aavikoitumista tai biologisesti puhdistamaan saastuneita maa-alueita. Kasvien kykyä sitoa hiilidioksidia voidaan tehostaa jalostamalla nopeakasvuisempia kasveja.

Lituruoho

Perustutkimus luo myös talouskasvua

Tiedon yltäkylläisyydessä on hyvä muistaa, että me emme todellakaan vielä tiedä kaikkea kaikesta. Itse asiassa tiedämme hyvin vähän. Luonnontieteidenkin saralla on miljoonia mysteereitä ratkaistavana ja siksi tietoa on jatkuvasti kerättävä ja ymmärrystä kartutettava, pitkäjänteisesti ja rohkeasti. Innovaatiot ovat tärkeitä, mutta ne eivät synny tyhjästä. Yritysten tuotekehitys ei etene ilman taustalla olevaa perusosaamista. Suomella on ilmaisen koulutuksen ja laadukkaan yliopistoverkostonsa kautta kaikki edellytykset olla maa, jossa huippututkimus kukoistaa ja jossa perustutkimus tuottaa hoitoa potilaille, kimmokkeita start uppien innovaatioille ja hyvinvointia kansalaisille. Yliopistot vaikuttavat monin positiivisin tavoin ympäröivään yhteiskuntaan. Euroopan tutkimusyliopistojen liitto Leru:n hiljattain julkaiseman raportin mukaan tutkimusyliopistot luovat taloudellista hyvinvointia ja työpaikkoja myös julkisen sektorin ulkopuolelle

Nina Pulkkis

Kirjoittaja on Suomen Tulevaisuus -tiedesarjan ohjaaja